Vuonna 1961 saksalainen filosofi ja politiikan tutkija Hannah Arendt matkusti Jerusalemiin raportoimaan natsijohtaja Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä The New Yorker -lehdelle. ”Pahuuden arkipäiväisyyden” käsitteen kehittäneen Arendtin näkemykset sekä Eichmannista että tietyistä juutalaisyhteisön johtajista herättivät suurta kohua ja toivat hänelle runsaasti vihamiehiä jopa omasta lähipiiristä.